Galenos - Biologia - Korva (Asento-, liike- ja kuuloaisti)
Asento- ja liikeaistimuksien reseptoreita ovat proprioseptorit
Proprioseptoreita löytyy lihaksista, jänteistä, nivelpusseista sekä sisäkorvasta
Lihaskäämeissä ja jänteissä löytyy venytykseen reagoivia reseptoreita
Nopea lihaksen venytys aiheuttaa lihaksen supistumisen
Jänteen nopea venytys aiheuttaa sitä vastaavan lihaksen rentoutumisen (relaksaation)
Sisäkorvan asentoreseptorit sijaitsevat soikeassa ja pyöreässä rakkulassa
Asentoreseptorit ovat karvasoluja, jotka ovat kiinnittyneet hyytelökerrokseen, hyytelössä on tasapainokiviä, jotka liikuttavat karvoja pään asennon mukaisesti
Sisäkorvassa on 3 kaarikäytävää, jossa oleva neste virtaa liikesuunan mukaisesti (pysähdyttäessä, muutettaessa suuntaa tai liikkeelle lähtiessä), näin kaarikäytävän laajentumassa sijaitsevat karvasolut (liikereseptorit) saavat ärsykettä
Äänireseptorit muuttavat ilmamolekyylien värähtelyä hermoimpulsseiksi, jolloin syntyy kuuloaistimus
Korvan rakenne osat: Korvalehti, korvakäytävä, tärykalvo (vahvistin) , välikorvanontelo, korvatorvi (avautuu ylänieluun, tasaa painetta), kuuloluuketju [myös vahvistin, voi myös vaimentaa] (vasaraluu, alaisin, jalustin), soikea ikkuna, pyöreä ikkuna, sisäkorva (ohimoluun sisällä), luusokkelo (kaarikäytävät ja simpukka + välissä eteinen), kalvosokkelo (luusokkelon sisällä, tasapaino ja kuuloreseptorit), eteiskäytävä, kuulokäytävä, tyvilevy (Melko paljon opettelemista, koita muodostaa kuvan kanssa itsellesi kokonaiskuva korvasta ja opettele osat ulkoa!)
Perilymfaa eli ulkonestettä on mm eteis- ja kuulokäytävässä
Endolymfaa eli sisänestettä on kalvosokkelossa ja simpukkatiehyessä
Kuuloreseptorit sijaitsee tyvilevyn päällä ja niiden yläpuolella on katekalvo
Ääni (paineaalto) tulee korvaan ensin tärykalvon ja kuuloluuketjun vahvistama
simpukkaan äänisiirtyy eteisikkunan kautta, jonka väreily saa eteiskäytävän ja kuulokäytävän ulkonesteen värähtelemään.
Ulkonestessä syntyvien paineaaltojen vaikutuksesta tyvikalvo värähtelee
Mitä matalampi äänen taajuus sitä voimakkaammin tyvikalvon simpukan kärkeä lähellä oleva pää värähtelee, kun taas korkeat äänet värähtelevät voimakkaammin lähellä eteisikkunaa.
Värähtelyn seurauksena katekalvo osuu asitinsolujen sukakarvoihin ja impulssi lähtee eteenpäin
Ääni-informaatio menee kuulohermoa pitkin keskushermostoon
Kuulohermon 1. neuronin sooma on simpukan akselissa, kaksi seuraavaa ovat aivorungossa ja sitten talamuksessa
Primaarinen kuuloalue (eli äänten korkeudet) sijaitsee aivokuoren ohimolohkossa
Sekundaariset kuuloalueet (Brockan ja wernickin alueet, ääniinformaation tulkinta) sijaitsevat primaarisen alueen vieressä
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti