Galenos - Biologia - Korva (Asento-, liike- ja kuuloaisti)

• Asento- ja liikeaistimuksien reseptoreita ovat proprioseptorit
• Proprioseptoreita löytyy lihaksista, jänteistä, nivelpusseista sekä sisäkorvasta
• Lihaskäämeissä ja jänteissä löytyy venytykseen reagoivia reseptoreita
• Nopea lihaksen venytys aiheuttaa lihaksen supistumisen
• Jänteen nopea venytys aiheuttaa sitä vastaavan lihaksen rentoutumisen (relaksaation)
• Sisäkorvan asentoreseptorit sijaitsevat soikeassa ja pyöreässä rakkulassa
• Asentoreseptorit ovat karvasoluja, jotka ovat kiinnittyneet hyytelökerrokseen, hyytelössä on tasapainokiviä, jotka liikuttavat karvoja pään asennon mukaisesti
• Sisäkorvassa on 3 kaarikäytävää, jossa oleva neste virtaa liikesuunan mukaisesti (pysähdyttäessä, muutettaessa suuntaa tai liikkeelle lähtiessä), näin kaarikäytävän laajentumassa sijaitsevat karvasolut (liikereseptorit) saavat ärsykettä

• Äänireseptorit muuttavat ilmamolekyylien värähtelyä hermoimpulsseiksi, jolloin syntyy kuuloaistimus
• Korvan rakenne osat: Korvalehti, korvakäytävä, tärykalvo (vahvistin) , välikorvanontelo, korvatorvi (avautuu ylänieluun, tasaa painetta), kuuloluuketju [myös vahvistin, voi myös vaimentaa] (vasaraluu, alaisin, jalustin), soikea ikkuna, pyöreä ikkuna, sisäkorva (ohimoluun sisällä), luusokkelo (kaarikäytävät ja simpukka + välissä eteinen), kalvosokkelo (luusokkelon sisällä, tasapaino ja kuuloreseptorit), eteiskäytävä, kuulokäytävä, tyvilevy       (Melko paljon opettelemista, koita muodostaa kuvan kanssa itsellesi kokonaiskuva korvasta ja opettele osat ulkoa!)
• Perilymfaa eli ulkonestettä on mm eteis- ja kuulokäytävässä
• Endolymfaa eli sisänestettä on kalvosokkelossa ja simpukkatiehyessä
• Kuuloreseptorit sijaitsee tyvilevyn päällä ja niiden yläpuolella on katekalvo
• Ääni (paineaalto) tulee korvaan ensin tärykalvon ja kuuloluuketjun vahvistama
• simpukkaan äänisiirtyy eteisikkunan kautta, jonka väreily saa eteiskäytävän ja kuulokäytävän ulkonesteen värähtelemään.
•  Ulkonestessä syntyvien paineaaltojen vaikutuksesta tyvikalvo värähtelee 
• Mitä matalampi äänen taajuus sitä voimakkaammin tyvikalvon simpukan kärkeä lähellä oleva pää värähtelee, kun taas korkeat äänet värähtelevät voimakkaammin lähellä eteisikkunaa.
• Värähtelyn seurauksena katekalvo osuu asitinsolujen sukakarvoihin ja impulssi lähtee eteenpäin
• Ääni-informaatio menee kuulohermoa pitkin keskushermostoon
• Kuulohermon 1. neuronin sooma on simpukan akselissa, kaksi seuraavaa ovat aivorungossa ja sitten talamuksessa
• Primaarinen kuuloalue (eli äänten korkeudet) sijaitsee aivokuoren ohimolohkossa
• Sekundaariset kuuloalueet (Brockan ja wernickin alueet, ääniinformaation tulkinta) sijaitsevat primaarisen alueen vieressä

• Ihmisen kuuloalue 20-20000 Hz