Katabolia: Tapahtuu hajoamista eli energiaa sitoutuu ATP:ksi
Biosynteesi tarkoittaa elimistön anabolisia tapahtumia
AMP->ADP->ATP, elimistöllä on kyky sitoa energiaa fosfoanhydridi-sidosten avulla
Tehtävä: Piirrä adenosiinitrifosfaatti (ATP)
Hapetus/Pelkistyskoentsyymit: NAD/NADH, FAD/FADH2, NADP/NADPH, näiden avulla saadaan ladattua ADP->ATP:ksi elektroninsiirtoketjussa
- Glykolyysissa 6-hiilinen glukoosi pilkkoutuu kahdeksi 3-hiiliseksi pyruvaattimolekyyliksi (Palorypälehappo). Glykolyysissa kaksi ADP-molekyylisä muuttuu ATP:ksi ja kaksi NADia NADHksi ja 4 vetyioniksi
- Oksidatiivisessa dekarboksylaatiossa pyruvaattimolekyylit hapettuvat koentsyymi-a:n kanssa asetyylikoentsyymi-a:ksi
- Sitruunahappokierto: Asetyylikoentsyymi-a luovuttaa asetyyliryhmänsä oksaloasetaatille ja syntyy sitraattia. Tämä hapettuu asteittain takaisin oksaloasetaatiksi. Kierron aikana vapautuu kaksi molekyyliä CO2:ta sekä 3 NAD + FAD muuttuu 3 NADH:ksi ja FADH2:ksi
- Oksidatiivinen fosforylaatio: Pelkistyneet koentsyymit (10 NADH+2 FADH2) hapettuu mitokondrion sisäkalvolla ja sekä vety-ioneja että elektroneja. (NADH -> NAD+ + H+ + 2e- ---> 2e- + 2H+ + ½O2 -> H2O) Voimakkaana hapettimena happivetää elektroneja koko elektronisiirtoketjun lävitse, joka puolestaan aiheuttaa sen että kalvojenvälitilan protonimäärä on suurempi kuin matriksin, jolloin gradientin purkautuessa viimeisestä proteiinikompleksista ADP lautautuu ATP:ksi.
Anaerobinen glykolyysi: Mikäli happea ei ole käytettävissä, kuten esimerkiksi raskaassa lihassuorituksessa tapahtuu anaerobinen glykolyysi. Tämä tarkoittaa sitä että glykolyysissä soluun kertyvä NADH pelkistää pyruvaatin laktaatiksi. Tämä mahdollistaa glykolyysin pysymisen ennallaan, jolloin energia saadaan pelkästään näistä kahdesta glykolyysin ATP:sta
Beeta-oksidaatio:
- Vapaat rasvahapot esteroityvät asyylikoentsyymi-a:ksi, jonka jälkeen siitä pilkotaan 2 hiilen pätkiä (Asetyylikoentsyymi-a:t) syntyy NADH:a ja FADH2:a
- Asetyylikoentsyymi-a siirtyy sitruunahappokiertoon
- Elektroninsiirtoketju
Klikkaa lukeaksesi lisää Galenoksen biologiaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti